Ammatin kuvaukset
Urheiluhierojakoulutus on loistava pohja sosiaali- ja terveysalan AMK-opinnoille! Hierojakoulutuksen opetussuunnitelma kattaa korkeakoulussa opiskeltavia kurssisisältöjä, joka helpottaa jatko-opintoja. Mikä parasta, jo urheiluhierojakoulutuksen aikana voit tulla taloudellisesti toimeen opiskelijana saaden kotioloissa tehdyistä hoidoista tuloja noin 30 euroa tunnilta!
Hieronnan ammattitutkinnon suorittamalla voit hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin yhteishaussa! Tutkimusten mukaan ammattikorkeakoulujen sote-aloille opiskelemaan päässeistä joka toisella on ollut ammatillinen tutkinto, kuten esimerkiksi koulutettu hieroja!
Myös AMK-opiskelijana sinulla on mahdollisuus saada ansiotuloja hieromalla potilaitasi ja näin rahoittaa opintojasi. Saamasi Persoanal Trainer koulutuksen myötä saat lisätuloja ohjaamalla yksilöitä ja ryhmiä kampuksella!
Hieronnan ammattitutkinnon suorittaminen ei vaikuta korkeakoulun ensikertalaisuuteen, koska se on toisen asteen ammatillinen tutkinto.
Fysioterapeutti
Fysioterapeutti on kuntoutusalan asiantuntija, jonka tehtävänä on tukea asiakkaan terveyttä ja toimintakykyä. Fysioterapeutin asiantuntemusta käytetään terveydenedistämisessä, ennaltaehkäisyssä, ja erityisesti tilanteissa, joissa ikääntyminen,
vamma, sairaus tai ympäristötekijät rajoittavat ihmisen liikkumis- tai toimintakykyä ja osallistumismahdollisuuksia.
Fysioterapiassa tarkastellaan ihmistä ja hänen toimintaansa biopsykososiaalisesta näkökulmasta. Fysioterapeutin osaamisessa on keskeistä vuorovaikutusosaaminen ja asiakkaan kunnioittava kohtaaminen. Fysioterapeutin muita osaamisalueita
ovat fysioterapeuttinen tutkimis- ja arviointiosaaminen, ohjaus- ja neuvontaosaaminen, terapiaosaaminen, teknologiaosaaminen, eettinen osaaminen sekä yhteiskuntaosaaminen. Työssä vaaditaan hyvää anatomian, fysiologian, biomekaniikan
ja motorisen oppimisen osaamista ja kykyä ymmärtää ihmisen toimintakykyyn liittyviä rajoitteita ja toimintamahdollisuuksia.
Fysioterapeutti vastaa itsenäisesti työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Työ on asiakaslähtöistä ja perustuu tutkimukselliseen näyttöön perustuvaan tietoon.
Osteopaatti
Osteopaatti on ihmiskehon toiminnallisten häiriö- ja kiputilojen tutkimisen ja hoidon asiantuntija. Osteopaatin työ on hoitoa, ohjausta ja tavoitteena on edistää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia.
Koulutuksessa panostetaan hyvään palpaatiotaitoon eli käsin tehtävään kehon rakenteiden tutkimiseen ja tunnusteluun sekä vankaan anatomian, fysiologian ja patologian osaamiseen.
Osteopaattikoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija
osaa tutkia ja diagnosoida tuki- ja liikuntaelimistön toimintaa, toiminnan häiriöitä ja niiden vaikutuksia kehon toimintaan
osaa tuki- ja liikuntaelimistön erotusdiagnostiikkaa
osaa käyttää turvallisesti manuaalisia tekniikoita
osaa neuvoa asiakkaalle kotihoito-ohjeita ja harjoitteita hoidon tueksi
osaa laatia hoitosuunnitelman ja toteuttaa hoidon asiakkaan yksilölliset tarpeet ja rajoitteet huomioiden
sisäistää terveydenhuollon yleisen eettisen hoitonäkemyksen ja on selvillä terveydenhuollon hoitotoimintaan liittyvästä keskeisestä lainsäädännöstä
pystyy rakentavaan yhteistyöhön muun terveydenhuoltohenkilöstön kanssa ja pystyy kehittämään ammattialaansa työelämässä
omaa valmiudet jatkuvaan ammatilliseen kasvuun.
Ortopedisen Osteopatian Koulutuskeskuksesta valmistut Valviran hyväksymäksi terveydenhuollon ammattilaiseksi, osteopaatiksi. Nelivuotinen aikuiskoulutus sopii koulutetuille hierojille uudeksi ammatiksi tai fysioterapeuteille ja lääkäreille manuaalisen terapian ja kliinisen tutkimisen erikoistumisopinnoiksi.
OOKK:n rehtori on Tampereen Urheiluhierojakoulun alumni ja suosituksestamme ottaa mielellään TU:sta valmistuneita kurssille.
Naprapaatti
Naprapaatti on manuaalisen lääketieteen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen asiantuntija. Naprapaattikoulutus tarjoaa valmiudet tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja toimintahäiriöiden tutkimiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
Naprapaattikoulutus valmistaa opiskelijoita tiedon kriittiseen arviointiin ja näyttöön perustuvan tiedon soveltamiseen käytännön työssä. Työelämässä naprapaatti kehittää ammatillista toimintansa niin, että se vastaa tieteelliseen näyttöön
ja kokemukseen perustuvaa tietämystä ja osaamista manuaalisen lääketieteen alalla.
Naprapaattikoulutuksen ydinosaaminen muodostuu ihmisen anatomisten ja fysiologisten perustoimintojen osaamisesta sekä lääketieteellisestä perusosaamisesta tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksessa. Koulutuksen täydentävä osaaminen
muodostuu manuaalisen lääketieteen tutkimus- ja hoitomenetelmistä, joita sovelletaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksessa näyttöön perustuvaan lääketieteeseen pohjautuen. Lääketieteen erikoisalojen, kuten ortopedia, neurologia
ja radiologia, lisäksi opinnoissa perehdytään liikuntafysiologiaan, biomekaniikkaan ja urheilulääketieteeseen sekä siihen, kuinka liikunta-aktiivisuutta voidaan hyödyntää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Sairaanhoitaja
Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija, jonka tehtävä on toteuttaa ja kehittää terveyttä edistävää, ylläpitävää ja sairauksia ehkäisevää ja parantavaa sekä kuntouttavaa hoitotyötä yhteiskunnassa. Sairaanhoitaja osaa hyödyntää hoitotieteellistä
tietoa suunnitellessaan, toteuttaessaan, arvioidessaan ja kehittäessään hoitotyötä. Hoitotyön osaaminen edellyttää sairaanhoitajalta lisäksi monitieteistä tietoperustaa, kuten ajantasaista lääketieteen ja farmakologian sekä yhteiskunta-
ja käyttäytymistieteiden teoreettista osaamista.
Sairaanhoitaja työskentelee erilaisissa elämäntilanteissa olevien yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa. Sairaanhoitaja auttaa eri-ikäisiä ihmisiä ja heidän läheisiään kohtaamaan sairastumisen, vammautumisen ja kuoleman elämänkaaren
eri vaiheissa. Sairaanhoitaja hoitaa myös saattohoidossa olevia kuolevia potilaita ja tukee heidän läheisiään.
Sairaanhoitajakoulutus pohjautuu Euroopan parlamentin ja neuvoston ammattipätevyysdirektiiviin, jossa määritellään yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan (180 op) ydinosaaminen. Sairaanhoitajan ammatillinen asiantuntijuus (180
op) on määritelty kansallisesti ja se muodostuu seuraavista osa-alueista: ammatillisuus ja eettisyys, asiakaslähtöisyys, kommunikointi ja moniammatillisuus, terveyden edistäminen, johtaminen ja työntekijyysosaaminen, informaatioteknologia
ja kirjaaminen, ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen, kliininen hoitotyö, näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko, yrittäjyys ja kehittäminen, laadun varmistus, sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmä sekä potilas- ja asiakasturvallisuus.
Terveydenhoitaja
Terveydenhoitajatutkinto on kaksoistutkinto, jonka aikana opiskelija suorittaa sekä terveydenhoitajan että sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinnot. Ensin opiskellaan yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan opinnot (180 op)
ja sitten terveydenhoitajatyön ammattiopinnot (60 op).
Terveydenhoitajakoulutuksessa saavutetaan vahva terveydenhoitajatyön, terveyden edistämisen ja kansanterveystyön ammattitaito. Terveydenhoitajatyön näkökulma on terveyden edellytyksiä tukeva ja luova (promotiivinen) sekä sairauksia
ennaltaehkäisevä (preventiivinen).
Terveydenhoitajan ydinosaamisen alueet ovat terveyttä edistävä terveydenhoitajatyö, yksilön, perheen ja yhteisön terveydenhoitajatyö, terveellisen ja turvallisen ympäristön edistämisen terveydenhoitajatyö, yhteiskunnallinen terveydenhoitajatyö
sekä terveydenhoitajatyön johtaminen ja kehittäminen.
Ensihoitaja
Ensihoitaja tekee vaativaa ja vastuullista työtä, sillä hän on usein ensimmäinen terveysalan ammattilainen, joka hoitaa potilasta. Ensihoitajan erityisosaamista on hoitotason ensihoito. Hänellä on myös yleissairaanhoitajan osaaminen
ja pätevyys. Valmistuttuaan ensihoitaja saa kaksi tutkintonimikettä, ensihoitaja (AMK) ja sairaanhoitaja (AMK). Tutustu myös sairaanhoitajakoulutuksen kuvaukseen. Hoitotason ensihoitaja vastaa äkillisesti sairastuneen tai onnettomuuspotilaan
ensihoitotyöstä tapahtumapaikalla ja ambulanssikuljetuksen aikana. Työhön kuuluu keskeisesti myös potilaiden kiireetön hoidon tarpeen arviointi ja ohjaus.
Liikunnanohjaaja
Liikunnanohjaajakoulutuksessa kaikissa koulutusta tarjoavissa ammattikorkeakouluissa opiskeltavia keskeisiä osaamisalueita ovat liikunnan pedagogiikka, liikuntajohtaminen, terveyden edistäminen, työelämän kehittämisosaaminen sekä liikuntapalvelut
ja yrittäjyys.
Opintojen painotus eri liikunta-alan ammattikorkeakouluissa vaihtelee. Erityisosaamista voi hankkia koulutusta tarjoavasta ammattikorkeakoulusta riippuen kilpa-ja huippu-urheilusta, kunto- ja terveysliikunnasta, valmennuksesta, liikuntapalveluista,
soveltavasta liikunnasta, terveyden edistämisestä, hyvinvointivalmennuksesta ja liikuntaterapiasta, urheiluvalmennuksesta, luontoliikunnasta, lasten ja nuorten liikunnasta tai liikunta-alan kehittämisestä ja johtamisesta.